Blogi

SOTE-UUDISTUKSEN ABC TERVEYSPALVELUISSA

lähettänyt Saara Leivo 23.3.2017 klo 2.51

Hallitus on antanut eduskunnalle esitykset maakuntalaiksi ja laiksi sosiaaliala- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Valtakunta on jaettu 18 maakuntaan. Maakunnissa sote-valmistustyö on jo hyvässä vauhdissa.

Tulevat maakunnat eivät ole palvelujen tuottajia vaan järjestäjiä. Järjestäjänä maakunnan keskeisin tehtävä on varmistaa, että yhteiset verorahat käytetään vastuullisesti, markkinat toimivat ja että kaikki palvelut tuotetaan monituottajamallilla.

Monituottajamalli tarkoittaa sitä, että maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluita tuottavat erilaiset toimijat, yrittäjät, yritykset, järjestöt ja vain osittain maakunnan omistamat liikelaitokset tai maakunta itse. Monituottajuus ja markkinoiden hyödyntäminen mahdollistaa eri tuottajien ja tuotantotapojen avoimen vertailun. Hinnat ovat kaikille toimijoille samat ja kilpailu tapahtuu vaikuttavuudella ja paremmalla laadulla sekä hyvällä palvelulla.

Oleellinen osa sote-uudistusta on valinnanvapaus. Valinnanvapauslaki on jo lausuntokierroksella. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019.

Tavoitteena on, että valinnanvapaus nopeuttaa ihmisten pääsyä sosiaali- ja terveyspalveluihin ja lisää asiakkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa omiin palveluihin. Asiakas voi valita maakunnan omistaman yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Asiakasmaksu on sama tuottajasta riippumatta.

Asiakas on kuningas. Hän valitsee maakunnan liikelaitoksen yhtiöittämän sote-keskuksen, yksityisen tai yhteisön omistaman sote-keskuksen ja hammashoitolan ja sitoutuu valintaan vuodeksi. Sote-keskuksesta saa hoitajan ja lääkärin palveluita sekä sosiaalipalveluja ja niihin liittyvää neuvontaa ja lyhytaikaista sosiaalipalvelua. Sote-keskus voi tarjota myös erikoislääkärin vastaanottoja. Hammashoitola tarjoaa hammaslääkärin ja suuhygienistin peruspalvelut. Sote-keskuksella on vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta. Asiakas voi saada halutessaan maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta, esim. fysioterapia hankkimiseen.

Maakunnan liikelaitos tarjoaa ne palvelut, joita ei saa sote-keskuksesta tai hammashoitolasta (päivystys ja suurin osa erikoissairaanhoidosta ja sosiaalipalveluista). Maakunnan liikelaitoksen toimipisteitä ovat esimerkiksi sairaalat ja sosiaaliasemat. Tarvittaessa maakunnan liikelaitos arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja tekee asiakkaan kanssa asiakassuunnitelman. Asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankkii tarvitsemiaan palveluja. Julkisen palvelun toimipisteen asiakas voi kuitenkin valita koko maan alueelta. Erikoissairaanhoidossa julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa.

Maksuseteli - sote-keskus tai hammashoitola myöntää

Asiakas voi halutessaan saada maksusetelin yksittäisen palvelun hankkimiseen toiselta tuottajalta, vaikka sote-keskus tuottaisi itse samoja palveluja. Asiakas voi valita rekisteröidyn palveluntuottajan kaikkialta Suomessa. Asiakasmaksu on sama. Silloinkin sote-keskus tai hammashoitola vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista.

Asiakasseteli – maakunnan liikelaitos myöntää

Maakunnan liikelaitoksen toimipiste voi myöntää asiakkaalle asiakassetelin yksittäisen palvelun tai asiakassuunnitelman toteuttamiseksi. Asiakas voi valita rekisteröidyn palveluntuottajan kaikkialta Suomessa. Asiakasmaksu on sama. Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista. Maakunta päättää, missä palveluissa asiakasseteli otetaan käyttöön. Maakunta voisi ottaa asiakassetelin käyttöön esim. kotihoidossa tai tietyissä erikoissairaanhoidon toimenpiteissä. Asiakas valitsee haluamansa rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta.

Henkilökohtainen budjetti – maakunnan liikelaitos myöntää

Henkilökohtaisen budjetin avulla esimerkiksi vanhus- tai vammaispalveluiden asiakas voi vaikuttaa palvelun tai muun tuen sisältöön ja valita palvelun tuottajan. Asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtaiseen avustajaan tai kuljetuspalveluihin.

3 POINTTIA SOTESTA

lähettänyt Saara Leivo 23.3.2017 klo 2.49   [ 23.3.2017 klo 2.50 päivitetty ]

Asiakkaasta tulee kuningas!

Sote-uudistuksen toteutuminen hallituksen kaavailujen mukaisena mullistaisi todella tavallisen kansalaisen arkea. Nykyisellään asiakkaat valittavat erityisesti lääkärien alituista vaihtumista. Mikäli valinnanvapauslaki menee läpi eduskunnassa, se tarkoittaa sitä, että asiakas/kuntalainen saa tulevaisuudessa oikeasti valita, kuka häntä tai läheistään hoitaa. Asiakasta on lakiluonnoksen mukaan kuultava ja hänen on saatava valita esim. lääkärin, joka häntä hoitaa. Mikäli hän tarvitsee esim. fysioterapiaa, hän on oikeutettu saamaan maksusetelin, jolla hän voi valita haluamansa palveluntuottajan.

Kansalainen saa ensiksi vapaasti valita, meneekö julkiseen, yksityiseen vai kolmannen sektorin omistamaan sote-keskukseen. Valintaan on sitouduttava vuodeksi kerrallaan. Valinnan voi tehdä eri puolilla Suomea olevista sote-keskuksista.

Vammaisten ja ikäihmisten palveluntarve arvioidaan maakunnan toimesta. Maakunta antaa asiakassetelin tarvittavaan palveluun tai asiakkaalle myönnetään henkilökohtainen budjetti, jonka turvin hän voi hankkia tarvitsemansa palvelut (esim. kuljetuspalvelut ja henkilökohtainen avustaja). Kansalainen itse päättää, mitä palveluja hän hankkii ja kenet hän valitsee palveluntuottajakseen.

Luvassa on siis enemmän mahdollisuuksia valita mieluinen hoitopaikka tai lääkäri, mutta myös piteneviä matkoja päivystykseen ja erikoissairaanhoitoon. Matkat päivystykseen pitenevät, kun laajan päivystyksen sairaaloiden määrä vähenee. Meillä Kuusamossa päivystys onneksi säilyy. Matkat erikoisalojen hoitoihin pitenevät, sillä erikoistumista vaativia sekä harvinaisia ja kalliita palveluja keskitetään viiteen yliopistosairaalaan ja seitsemään laajan päivystyksen sairaalaan. Toisaalta osaaminen myös keskittyy ja johtaa parantuvaan laatuun ja huippuosaamiseen.

Veronmaksajan piikki ei ole enää auki!

Suomen talous potee vakavaa kestävyysvajetta, koska maamme sosiaali- ja terveyspalvelujen menot ovat jatkuvasti kasvaneet. Nyt tehtävällä sote-ratkaisulla tavoitellaan 3 miljardin kustannussäästöä vuoteen 2029 mennessä.

Monet kunnat ovat olleet ahdingossa alati kasvavien sote-menojen vuoksi. Veroprosenttia on jouduttu korottamaan eikä sekään ole riittänyt kuin välttämättömiin sairaanhoidon kuluihin, joten  ennaltaehkäisevästä sosiaali- ja terveystyöstä on jouduttu tinkimään. Hoitoon pääseminen viivästyy, vaivat pahenevat ja kustannukset lisääntyvät. Mikäli nykymeno jatkuu, näkyy se sekä kuntien että meidän jokaisen kukkarossa. Jotain on tehtävä, näin ei voida jatkaa.

On luvattu, että kuntaverotus ei uudistuksen vuoksi kiristy. Kunnallisvero ei sote-uudistuksen myötä nouse. Sote-palvelut järjestetään valtion keräämillä veroilla, jotka luovutetaan maakuntien käyttöön. Siirrytään monikanavaisesta rahoitusmallista yksikanavaiseen. Vastuu palveluiden järjestämisestä ja kasvavista sote-menoista siirtyy kunnilta maakunnille eli leveämmille hartioille.

Lähipalvelut on turvattava paikallisella yrittäjyydellä!

Avautuvat markkinat houkuttelevat suuryritykset pelikentälle. Meidän kuntapäättäjien on pidettävä huoli, että pienten, paikallisten, lähipalveluja kustannustehokkaasti ja laadukkaasti tuottavien sote-yrittäjien pääseminen mukaan tuottamaan palveluja turvataan. Hoiva-alalle syntyy yritteliäisyyttä ja yrityksiä, jotka luovat kaivattuja työpaikkoja. Ihmiset tarvitsevat kotiin tuotavia tukipalveluja toimintakykynsä tueksi selvitäkseen omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Kukapa ne paremmin ja notkeammin tuottaa kuin esimerkiksi tuttu ja turvallinen kotipalveluyrittäjä tai fysioterapeutti.

Kaleva 12.2.2015: Yrittäjien toive: Pohjoisen SOTE –alueen ohjausryhmään paikka myös yrittäjille!

lähettänyt Tuula Mustonen 12.2.2015 klo 0.50   [ 12.2.2015 klo 1.01 päivitetty ]

Rohkenin tehdä Oulussa 5.2.2015 Pohjoisen Sote-alueen kuntakokouksessa edistyksellisen ehdotuksen, että myös yrittäjille varattaisiin paikka perustettavaan ohjausryhmään. Josko Pohjoinen Sote-alue olisi nyt edistyksellinen ja näyttäisi mallia koko Suomelle ottamalla myös yrittäjät mukaan ohjausryhmään, jossa tulisi olla kaikkien toimijoiden tasavertainen edustus?

Suuren, yli 68 kuntaa käsittävän Sote–alueen edustajat kokoontuivat hyvässä hengessä selkeyttämään kuntien ja eri toimijoiden roolia valmistelussa. Pohjoisessa on tehty uraauurtavaa työtä ja ollaan hyvässä valmiudessa. Lain tullessa voimaan, uuden sote-alueen on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2016 alussa ja tuotannosta vastaavien kuntayhtymien vuoden 2017 alussa.

Ohjausryhmän tehtävänä on poliittinen ohjaus valmistelutyölle ja se tekee esitykset kuntakokouksille. Laajassa kokoonpanossa huomioidaan alueellisuus, kuntien koko ja poliittinen edustavuus. Asiantuntijajäseninä ohjausryhmään kutsutaan henkilöstön pääsopijajärjestöjen, korkeakoulujen ja sotejärjestöjen edustajia. Yrittäjiä ei tässäkään kokoonpanoehdotuksessa, kuten ei koko lain valmistelun aikana valtakunnallisissa asiantuntija-/ohjausryhmissä ole huomioitu!

Tuotannosta vastaavat kuntayhtymät täydentäen tuotantoaan järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien tuottamilla palveluilla. Yhdessä, näin on hyvä! Toivon, että tulevassa mallissa tulevat huomioiduksi kansalaisten/veronmaksajien parhaaksi kaikki, niin julkiset, järjestöjen ja yksityisten yrittäjien tuottamat kustannustehokkuudeltaan sekä laadultaan parhaat palvelut ja tuotantomallit.

Suomessa on 20 000 sosiaali- ja terveysalanyritystä, jotka työllistävät 60 000 työntekijää. Edustamani fysioterapian alalla 80% kaikesta Suomessa tuotetusta fysioterapiasta tuotetaan yksityissektorilla. Yrittäjien edustus sote-ohjausryhmissä on jo työnantajinakin merkityksellinen. Yrittäjiä ei voi jättää oven ulkopuolelle. Meillä on huoli myös olemassa olevista työpaikoista. Alalla on paljon kasvupotentiaalia ja mahdollisuus luoda uusia, joka kunnassa kaivattuja työpaikkoja.

Yrittäjät itse tekevät pitkää päivätyötä sitoutuneena yrityksensä kehittämiseen kyetäkseen palvelemaan asiakkaitaan entistä paremmin ja kouluttavat henkilöstöään ammattiosaamiseen. Suurista liikevoitoista on turha puhua. He maksavat veronsa Suomeen! Lainatakseni Hyssälää harva heistä maksaa veronsa Bahama-saarille tai on koskaan kuullutkaan Bahamasta. Palvelujen hankinta on järjestettävä niin, että se mahdollistaa juuri näiden sinnikkäiden, pienten yritysten pääsyn mukaan ilman välikäsiä, jotta loppuhinta pysyy ostajalle kannattavana.

Mikäli julkinen monopoli ostaa palvelut toiselta, yksityiseltä monopolilta, ei kustannussäästöjä synny. Soteen on saatava tervettä kilpailua laadun ja hinnan osalta, jotta siitä tulee kustannustehokas.

Tuula Mustonen

kansanedustajaehdokas (kok)

”Me ei olla vammaisia, me ollaan kuntalaisia”

lähettänyt Tuula Mustonen 2.2.2015 klo 16.07

Kuusamon kaupungin vammaispoliittinen ohjelma julkaistiin kaupungin valtuustossa 2.2.2015. Ohjelman lähtökohtana on vammaisten kuntalaisten perusoikeuksien toteutuminen yhdenvertaisesti sekä osallisuuden kehittäminen.

Esteettömyys on fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja taloudellisen ympäristön toteutumista siten, että jokainen voi toimintakyvystään riippumatta toimia yhdenvertaisesti ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Kuusamon kaupunkistrategiassa yhtenä tavoitteena on esteettömyys. Toivoisin, että esteettömyys huomioitaisiin kaikessa julkisessa uudis- ja korjausrakentamisessa sitä erikseen pyytämättä tai jälkikäteen korjaten.

Kuluneen syksyn ja talven aikana liikuntaesteisiä kuntalaisiamme on keskusteluttanut useat konkreettiset asiat, joissa mielestäni olisi auttanut oikea asenne ja vammaisten läheistemme liikuntarajoitteiden huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa.

Kehitysvammaisten taidekerho siirrettiin Kuusamo-opiston kolmanteen kerrokseen, jonne ei ole hissiä. Muuta tilaa ei ollut tarjolla. Kuusamo-talon vammaisten lasten musiikkikerho siirrettiin pommisuojaan, jonne johtaa vain jyrkät kiviportaat. Toista tilaa ei tällekään ryhmälle ollut osoittaa, vaikkakin kokoontuminen on myöhään illalla. Nilon kouluun tehtiin peruskorjauksen yhteydessä komea ja leveä sisääntulo, mutta siitä unohtui tai säästösyistä jätettiin pois pyörätuoliluiska. Liikuntaesteiset ohjataan kulkemaan talon toiselta puolelta sivuovesta. Kirkkosaareen johtava silta korjattiin jälkikäteen liikuntaesteettömäksi.

Kuusamon kaupungin kirjaston sisääntulon ovet ollaan nyt uusimassa. Välitänkin nyt liikuntaesteisen kuntalaisemme toiveen suunnittelijoille siitä, että myös kirjastoon johtavaa pyörätuoliluiskaa loivennettaisiin siten, että alentuneillakin lihasvoimilla ilman avustajaa kirjastoon olisi esteetön pääsy pyörätuolilla ilman henkilökohtaista avustajaa. Samoin eteisaulan kivilaatta tulisi tasoittaa, koska nykyinen ongelma on avatun hissin oven juuttuminen epätasaiseen lattiakiveykseen, jonka jälkeen liikuntavammainen ei saa hissistä käsin ovea suljetuksi ilman avustajaa.

Kuusamo-opiston juhlasalista ollaan suunnittelemassa Kuusamon Näyttämölle tiloja. On toivottavaa, että myös liikuntavammaiset henkilöt huomioitaisiin nyt jo suunnitteluvaiheessa yhtenä tasa-arvoisena kulttuurin käyttäjäryhmänä.

Edellä esittämäni asiat ovat pieniä asioita meille ”tervejalkaisille”, mutta isoja esteitä vammaiselle ihmiselle. Monet näistä tulevat kuntoon pienin kustannuksin ja esteet tulisi kartoittaa jo suunnitteluvaiheessa. Kyse on enemmänkin asenteesta kuin määrärahojen niukkuudesta. 

                                                                                                                    Tuula Mustonen

                                                                                                                    kansanedustajaehdokas

Kela-korvaus vaarassa - siirretäänkö SOTE -kassaan?

lähettänyt Tuula Mustonen 30.1.2015 klo 1.32   [ 30.1.2015 klo 1.46 päivitetty ]

Yksityisiin palveluihin hakeutuminen Kela-korvauksen turvin on kansalaisille välttämätöntä, kun on kyse flunssakierteeseen joutuneesta lapsesta, kiireisen, työssä käyvän hampaista tai iäkkään silmälaseista. Julkinen palvelu voi olla pitkän jonotuksen takana tai ei ollenkaan saatavissa.

Sote-rahoituksesta on tulossa kevään vaaliteema. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä pohtii monikanavarahoituksen purkua. Harva tietää, että ilmaisulla tarkoitetaan sairausvakuutuksen lakkauttamista ja että lääkäri-, hammaslääkäri- ja fysioterapiakäyntejä monelle mahdollistava Kela-korvaus on vaarassa.

Kela on syystäkin noussut puolustamaan korvauksen saajia - kansalaisia. Korvaus on tärkeä nimenomaan pienituloisille ja vähävaraisille. Vähävaraisimmastakin kansanryhmästä – yli 65-vuotiaista naisista – Kela-korvauksia saa 35 %. He ovat käyttäneet yksityisiä palveluita – useimmiten silmälääkäriä tai gynekologia – välttämättömään terveydenhoitoonsa. Kustannustehokasta ja käytännöllistä järjestelmää, jossa kansalainen maksaa itsensä tai läheisensä hoidosta 80 % omasta kukkarostaan ja jossa valtion osuudeksi jää vain 10 %, kun toinen 10 % kustannetaan työtä tekevien palkoista, ei todellakaan kannata ajaa alas.

Suomen sairaanhoitovakuutusjärjestelmä on ollut edellä aikaansa toimien tähänkin asti kuin valtakunnallinen palveluseteli. Sairausvakuutuskorvauksiin vuosittain menevä rahasumma on Kelan budjetissa pieni – vuonna 2015 reilusti alle 100 miljoonaa. Vastaavasti vuosittainen käyttäjämäärä – lähes 2 miljoonaa korvauksen saajaa – kertoo, että kyseessä on todellinen koko kansan vakuutus.

Rahalla tuotetaan paljon terveyshyötyä suurelle määrälle kansalaisia, jotka ovat yksityispalveluita käyttäessään poissa terveyskeskusten ovilta. Korvaus on näivettynyt jo hyvinkin pieneksi, mutta se kannustaa edelleen ihmisiä satsaamaan omaan terveyteensä. Korvausten siirrolla yhteiseen sote-pottiin ei saataisi ihmeitä aikaan.

Lakkauttamista perustellaan sillä, että rahat menevät suurten, monikansallisten yritysten taskuun. Unohdetaan, että Suomessa myös 16 000 pientä, suomalaisomisteista terveydenhuollon pk-yritystä, jotka työllistävät kymmeniä tuhansia terveydenhuollon ammattilaisia ja maksavat kaikki verotulonsa Suomeen. Korvausten siirtäminen sote-kassaan johtaa ei-toivottuun tilanteeseen, jossa kilpailutuksissa vain suuret yritykset pärjäävät ja ennen pitkää nielaisevat pienet, yrittäjävetoiset perheyritykset. Kansalaisille maksettava sairausvakuutuskorvaus on tärkeä nimenomaan näille pienille lähipalveluja tuottaville yrityksille.

Kelan ehdottamassa mallissa korvausta kehitettäisiin vielä enemmän palvelusetelin suuntaan korottamalla sitä sote-lisällä. Yksityisten sallittaisiin edelleen täydentää julkisia palveluja. Kansalainen voisi hankkia palvelun tällä setelillä joko yksityiseltä tai julkiselta palveluntuottajalta. Asiakas saisi valita ja palvelun laadusta huolehdittaisiin hyväksymällä julkiseen palveluntuottajarekisteriin vain kelpoisuusehdot täyttävät palveluntuottajat.            

                                                                                                                                   Tuula Mustonen                                                                
                                                                                                                                   kansanedustajaehdokas

 


Kansantaloutemme ei kestä sote-populismia

lähettänyt Tuula Mustonen 4.11.2014 klo 13.09

Hallitusta ja erityisesti hallituspuolue Kokoomusta on syytetty kyvyttömyydestä tehdä päätöksiä. Vaalit ovat lähellä ja paine sote-lain maaliin viemiseen valtava. Puolueen ja hallituksen ei silti, paineen allakaan, tule sortua suureen virheeseen ja tehdä päätöstä, joka tulevaisuudessa rasittaisi kansantalouttamme entistä enemmän. Kaikkien puolueiden – olivatpa ne tällä hetkellä hallituksessa tai oppositiossa - tulisi nyt avoimesti ja ilman sarvia ja hampaita unohtaa populismi ja hakea oikeaa ja kestävää ratkaisua.

Päätös sote-ratkaisun peruslähtökohdista syntyi keväällä kaikkien puolueiden yhteisen tahtotilan seurauksena.  Lain valmistelu on kuitenkin tuonut mukaan linjauksia, jotka eivät johda haluttuun päämäärään vaan vievät toteutuessaan Suomea monta askelta taaksepäin.

Puolueiden puheenjohtajat sopivat keväällä, että sote-palveluihin muodostuu selkeä, yksiportainen hallinto. Uudistus on kuitenkin johtamassa kuntien asukkaiden ja veronmaksajien edun vastaisesti valta- ja vastuusuhteiltaan sekavaan hallintomalliin. Hallintoportaiden määrä kasvaisi nykyisestä kahdesta (kunta ja valtio) neljään (valtio, sote-alueet, tuotantoalueet ja kunnat). On arvioitu, että uusia hallintoyksikköjä syntyisi kymmeniä.

Lakiesityksen mukainen sote-uudistus toisi mukanaan entistä vahvemman kunnallisen palvelutuotannon monopolin. Suunta on aivan päinvastainen kuin muissa Euroopan maissa, jotka ovat kehittäneet terveydenhuoltoaan jo oleellisesti asiakkaan valinnanvapauden suuntaan ja ottaneet menestyksellisesti käyttöön kaikkien sektoreiden voimavaroja hyödyntävän monituottajamallin. Suomen kansatalous ei yksikertaisesti kestä nyt tekeillä olevan kaltaista ratkaisua: jo nyt kuntiemme taloudesta 58 % menee sosiaali- ja terveysmenoihin.

Lakiesitys on tällaisenaan uhka myös kuntien elinvoimaisuudelle. Suomessa toimii noin 20 000 sosiaali- ja terveysalan yritystä, jotka työllistävät 60 000 työntekijää. Onko meillä varaa menettää nämäkin työpaikat ja toimivat, jo olemassa olevat lähipalvelut? Yrittäjän asema lakiesityksessä on toimia alihankkijan alihankkijana suuressa sote-himmelissä. Tuottaminen annetaan kunnille ja kuntayhtymille, jotka halutessaan ostavat yrityksiltä tai yhteisöiltä. Tuotantoalueilla tulee lain mukaan olla oma henkilöstö ja varustus valmiina saadakseen tuottamisluvan. Mihin ne sitten enää yksityisiä palveluntuottajia tarvitsevat? Ja jos jossakin vaiheessa tarvitsisivat, olisiko noita yrityksiä enää olemassa?

Pääministeri Alexander Stubb ja sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty ovat aivan oikeassa siinä, ettei lakiesitystä voida tässä muodossa hyväksyä, ellei siihen tehdä oleellisia muutoksia yrittäjien ja sote-palveluita myös tuottavien järjestöjen aseman parantamiseksi. Puheenjohtaja Juha Sipilä on todennut lakiesityksen kaipaavan vielä korjauksia, mutta samalla suulla hän toteaa, ettei yrittäjillä pitäisi olla mitään huolta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on lausunut, että ”sote tehdään joko yhdessä ennen vaaleja tai vaalien jälkeen ilman kokoomusta”.

Sote-uudistusta on viety eteenpäin hyvin tuottajalähtöisesti ja asiakkaan valinnanvapauden lisääntyminen on ollut vain sanahelinää. Mitä haittaa on asiakkaan laajemmasta valinnanvapaudesta? Terveet ja kustannustehokkaat markkinat syntyvät vain silloin, kun asiakkaat pääsevät aidosti valitsemaan kustannuksiltaan ja laadultaan tehokkaimman palvelun. Sama vaade ja velvoite tulisi olla hankintoja tekevällä yksiköllä. Näin saavutettaisiin toivottuja säästöjä ja tehokkuutta.

Tuula Mustonen

kansanedustajaehdokas

Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n hallituksen puheenjohtaja


Kokoomuksen sote-seminaari Kuusamossa (Koillissanomat 3.11.2014)

lähettänyt Tuula Mustonen 3.11.2014 klo 23.29   [ 3.11.2014 klo 23.37 päivitetty ]

Yrittäjillä on huoli siitä, millainen rooli yksityisillä terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden tuottajilla on tulevassa sosiaali- ja terveyspalveluiden sote-uudistuksessa. Pohditaan, miten pienyrittäjän mahdollisuus osallistua palvelumarkkinoille turvataan jatkossa.

– Uhkakuvana on, että isot liikeketjut valtaavat markkinat ja muutaman vuoden toimittuaan myyvät toimintansa ulkomaille. Miten pienten yrittäjien on mahdollista jatkaa toimintaansa uudessa tilanteessa, jossa yksityisistä palveluntuottajista on tulossa alihankkijan alihankkijoita, pohtii kuusamolainen sosiaali- ja terveysalan yrittäjä ja Suomen Fysioterapia ja kuntoutusyritykset Fysi ry:n puheenjohtaja Tuula Mustonen.

Lue koko artikkeli liiteestä, linkki alla.

Miksi päätin lähteä mukaan?

lähettänyt Tuula Mustonen 30.10.2014 klo 5.30   [ päivittänyt 22.3.2015 klo 6.30 Tuula Mustonen ]

Olen elämäntyöni vaikeavammaisten fysioterapeuttina ja pitkän linjan fysioterapia-alan yrittäjänä tehnyt kotiseuturakas kuusamolainen kuntapoliitikko. Viikonloppuna tulin valituksi Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen kansanedustajaehdokkaaksi.

Lähdin mukaan, koska koen vahvasti, että sote-uudistuksen ollessa valmisteilla tarvitaan myös valtakunnan tason päätöksenteon pohjaksi käytännön kokemusta ja näkemystä kentältä. Kannustajani ministeri Risikko pyysi minua asettumaan ehdokkaaksi. Hän on kertonut arvostavansa vahvaa kokemustani yhteiskunnassamme ajankohtaisissa sote-asioissa. Olen saanut tärkeää tukea myös Kokoomus-yhteisöltäni, jossa pitkää kokemustani sote-alan yrittäjänä arvostetaan: yrityksemme Fysiokuusamo Oy juhli viime vuonna 30-vuotista toimintaansa.

Olen halunnut käyttää ihmisläheisessä ammatissani hankkimaani osaamista myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Toimin toista kautta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin valtuutettuna ja siellä Kokoomus-ryhmän puheenjohtajana. Lisäksi olen Suomen Yrittäjien hallituksen varajäsen ja SY:n hyvinvointipalvelujen valiokunnan jäsen. Kuntapoliitikon kokemusta on kertynyt 14 vuotta valtuutettuna ja yhden kauden kaupunginhallituksessa.

 Koen päätöksenteossa sydämenasiakseni vammaisten ja ikäihmisten palvelujen kehittämisen sekä omaishoitajien tukemisen. Elämäntyöni vaikeavammaisten kuntoutukseen erikoistuneena fysioterapeuttina on tarjonnut aitiopaikan seurata vammaisten ja heidän perheidensä selviytymistä arjessa ja olla heidän tukenaan. Omaishoitajuudesta minulla itselläni on 16 vuoden arvokas omakohtainen kokemus.

Tunnen sosiaali- ja terveysalan yrittäjänä ne välttämättömät palvelutarpeet, joita liittyy vammaisen ihmisen kotona selviytymiseen sekä omaisen ansiotyön ja hoidon yhteensovittamiseen. Perheen tukeminen, erityislapsen sijoittuminen päiväkotiin, koulutielle ja omaan asumiseen vaatii monenlaisia tukitoimia ja notkeutta palveluja järjestävältä virkakoneistolta. Tarvitaan myös koulu- ja henkilökohtaisia avustajia. Puolison vammautuminen tai hänen toimintakykynsä heikkeneminen aiheuttaa perheissä tilanteita, joissa tarvitaan yhteiskunnan apua. Ikäihmisille saattaa tulla toimeentulo-ongelmia tilanteessa, jossa toinen puoliso joutuu hoivakotiin ja on selvittävä sekä hoitomaksuista että yhteisen kodin menoista.

Kannan huolta ennen kaikkea tulevaisuudesta. Millä pystymme turvaamaan nykyisen palvelutason kaikkialla maassa ja hoivaamaan vanhuksemme sekä vammaiset ja muut apua tarvitsevat myös tulevina vuosikymmeninä? Vanhusten tulee saada asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista ja heille on järjestettävä tarvittava tuki sekä ajoissa toimintakykyä ylläpitävää kuntoutusta. Näistä asioista huolehtiminen on kunnia-asiamme, jota olen pyrkinyt edistämään myös pitkäaikaisena perusturvalautakunnan jäsenenä.

Sydäntäni lähellä oleva asia on yrittäjyys ja sen kautta käsi kädessä kulkeva työllisyys. Yrittäjyys on kuntien elinvoimaisuuden moottori. Suurin osa uusista työpaikoista syntyy nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joita edustan.

Yrittäjyyden esteiden poistaminen ja aito yhteistyö julkisen puolen ja yrittäjien kesken on ensiarvoisen tärkeää kuntien tulevaisuuden ja elinvoimaisuuden kannalta. Kuntien tehtäviä on vähennettävä ja opittava hyödyntämään paikallisten yrittäjien osaamista. Tarvitaan uusia yrityksiä. Olen monipuolisen elinkeinorakenteen kannattaja. Uusien työpaikkojen luominen vaatii erityisiä ponnistuksia ja positiivista asennetta yrittäjyyttä kohtaan. Pohjoisen sijaintimme aiheuttamat logistiset ongelmat on ratkottava. Perheyrittäjyys on huomioitava meillä Kuusamossakin esiintyvänä voimavarana. Sukupolvenvaihdokset yrityksissä on tehtävä mahdollisiksi, jotta saadaan jatkajat omasta perheestä ja jotteivät nämäkin yritykset siirry ulkomaalaisten pörssiyhtiöiden syliin. On taattava myös nykyisten yritysten toiminta ja tehtävä yhteistyötä, jotta löydämme niistä potentiaaliset kasvumahdollisuudet.

Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n hallituksen puheenjohtajana kannan erityistä huolta maamme puolentoista tuhannen fysioterapiayrityksen ja myös muiden terveys- ja sosiaalialan yrittäjien asemasta suunnitteilla olevassa sote-uudistuksessa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislakiehdotus ei riittävästi avaa mahdollisuuksia palvelutuotannon monipuolistamiselle ja jättää yrittäjät oven ulkopuolelle, kun se rajaa tuotannon kunnille ja kuntayhtymille. Ostavatko kunnat palvelujamme – se jää nähtäväksi. Olemmeko kunnille voimavara ja verotulojen kartuttaja vai vain hätävara?  Peräänkuulutan hyvää yhteistyötä julkisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä, mutta myös julkisten palveluiden läpinäkyvyyttä, hintojen laskemista ja julkistamista, minkä pohjalta voidaan suorittaa todenperäistä vertailua julkisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä. 

Perheeseeni kuuluu kaksi aikuista lasta ja aviomies. Pian 2-vuotiaan Valtteri-pojan mummina olen päässyt seuraamaan myös sitä haastavaa arkea, jossa tämän päivän lapsiperheet tasapainoilevat yrittäessään taloudellisesti epävarmoina aikoina täyttää kiireisen työelämän vaatimukset ja rakentaa samalla mahdollisimman turvallista pohjaa ja tulevaisuutta lapsilleen. Lapsiperheiden arkeen on tärkeää saada tukea ja helpotusta.

Lähden ehdokkaaksi päättäväisin ja nöyrin mielin. Olen päätökseni tehnyt ja tarjoudun ehdokkaaksi luvaten tehdä kaikkeni mahdollisessa kansanedustajan työssä tämänikäisen ihmisen kokemuksella ja näkemyksellä lapsia, lapsiperheitä ja nuorten terveen kasvun tukemista unohtamatta. Nuorissa on tulevaisuus ja heitä on tuettava ja kannustettava ahkeruuteen ja yrittäjyyteen niin omassa elämässä, opinnoissa kuin työelämään sijoittumisessa.  

 

Tuula Mustonen

kansanedustajaehdokas

1-8 of 8