Blogi‎ > ‎

Kansantaloutemme ei kestä sote-populismia

lähettänyt Tuula Mustonen 4.11.2014 klo 13.09

Hallitusta ja erityisesti hallituspuolue Kokoomusta on syytetty kyvyttömyydestä tehdä päätöksiä. Vaalit ovat lähellä ja paine sote-lain maaliin viemiseen valtava. Puolueen ja hallituksen ei silti, paineen allakaan, tule sortua suureen virheeseen ja tehdä päätöstä, joka tulevaisuudessa rasittaisi kansantalouttamme entistä enemmän. Kaikkien puolueiden – olivatpa ne tällä hetkellä hallituksessa tai oppositiossa - tulisi nyt avoimesti ja ilman sarvia ja hampaita unohtaa populismi ja hakea oikeaa ja kestävää ratkaisua.

Päätös sote-ratkaisun peruslähtökohdista syntyi keväällä kaikkien puolueiden yhteisen tahtotilan seurauksena.  Lain valmistelu on kuitenkin tuonut mukaan linjauksia, jotka eivät johda haluttuun päämäärään vaan vievät toteutuessaan Suomea monta askelta taaksepäin.

Puolueiden puheenjohtajat sopivat keväällä, että sote-palveluihin muodostuu selkeä, yksiportainen hallinto. Uudistus on kuitenkin johtamassa kuntien asukkaiden ja veronmaksajien edun vastaisesti valta- ja vastuusuhteiltaan sekavaan hallintomalliin. Hallintoportaiden määrä kasvaisi nykyisestä kahdesta (kunta ja valtio) neljään (valtio, sote-alueet, tuotantoalueet ja kunnat). On arvioitu, että uusia hallintoyksikköjä syntyisi kymmeniä.

Lakiesityksen mukainen sote-uudistus toisi mukanaan entistä vahvemman kunnallisen palvelutuotannon monopolin. Suunta on aivan päinvastainen kuin muissa Euroopan maissa, jotka ovat kehittäneet terveydenhuoltoaan jo oleellisesti asiakkaan valinnanvapauden suuntaan ja ottaneet menestyksellisesti käyttöön kaikkien sektoreiden voimavaroja hyödyntävän monituottajamallin. Suomen kansatalous ei yksikertaisesti kestä nyt tekeillä olevan kaltaista ratkaisua: jo nyt kuntiemme taloudesta 58 % menee sosiaali- ja terveysmenoihin.

Lakiesitys on tällaisenaan uhka myös kuntien elinvoimaisuudelle. Suomessa toimii noin 20 000 sosiaali- ja terveysalan yritystä, jotka työllistävät 60 000 työntekijää. Onko meillä varaa menettää nämäkin työpaikat ja toimivat, jo olemassa olevat lähipalvelut? Yrittäjän asema lakiesityksessä on toimia alihankkijan alihankkijana suuressa sote-himmelissä. Tuottaminen annetaan kunnille ja kuntayhtymille, jotka halutessaan ostavat yrityksiltä tai yhteisöiltä. Tuotantoalueilla tulee lain mukaan olla oma henkilöstö ja varustus valmiina saadakseen tuottamisluvan. Mihin ne sitten enää yksityisiä palveluntuottajia tarvitsevat? Ja jos jossakin vaiheessa tarvitsisivat, olisiko noita yrityksiä enää olemassa?

Pääministeri Alexander Stubb ja sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty ovat aivan oikeassa siinä, ettei lakiesitystä voida tässä muodossa hyväksyä, ellei siihen tehdä oleellisia muutoksia yrittäjien ja sote-palveluita myös tuottavien järjestöjen aseman parantamiseksi. Puheenjohtaja Juha Sipilä on todennut lakiesityksen kaipaavan vielä korjauksia, mutta samalla suulla hän toteaa, ettei yrittäjillä pitäisi olla mitään huolta. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on lausunut, että ”sote tehdään joko yhdessä ennen vaaleja tai vaalien jälkeen ilman kokoomusta”.

Sote-uudistusta on viety eteenpäin hyvin tuottajalähtöisesti ja asiakkaan valinnanvapauden lisääntyminen on ollut vain sanahelinää. Mitä haittaa on asiakkaan laajemmasta valinnanvapaudesta? Terveet ja kustannustehokkaat markkinat syntyvät vain silloin, kun asiakkaat pääsevät aidosti valitsemaan kustannuksiltaan ja laadultaan tehokkaimman palvelun. Sama vaade ja velvoite tulisi olla hankintoja tekevällä yksiköllä. Näin saavutettaisiin toivottuja säästöjä ja tehokkuutta.

Tuula Mustonen

kansanedustajaehdokas

Suomen Fysioterapia- ja kuntoutusyritykset FYSI ry:n hallituksen puheenjohtaja


Comments