Blogi‎ > ‎

Kela-korvaus vaarassa - siirretäänkö SOTE -kassaan?

lähettänyt Tuula Mustonen 30.1.2015 klo 1.32   [ 30.1.2015 klo 1.46 päivitetty ]

Yksityisiin palveluihin hakeutuminen Kela-korvauksen turvin on kansalaisille välttämätöntä, kun on kyse flunssakierteeseen joutuneesta lapsesta, kiireisen, työssä käyvän hampaista tai iäkkään silmälaseista. Julkinen palvelu voi olla pitkän jonotuksen takana tai ei ollenkaan saatavissa.

Sote-rahoituksesta on tulossa kevään vaaliteema. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä pohtii monikanavarahoituksen purkua. Harva tietää, että ilmaisulla tarkoitetaan sairausvakuutuksen lakkauttamista ja että lääkäri-, hammaslääkäri- ja fysioterapiakäyntejä monelle mahdollistava Kela-korvaus on vaarassa.

Kela on syystäkin noussut puolustamaan korvauksen saajia - kansalaisia. Korvaus on tärkeä nimenomaan pienituloisille ja vähävaraisille. Vähävaraisimmastakin kansanryhmästä – yli 65-vuotiaista naisista – Kela-korvauksia saa 35 %. He ovat käyttäneet yksityisiä palveluita – useimmiten silmälääkäriä tai gynekologia – välttämättömään terveydenhoitoonsa. Kustannustehokasta ja käytännöllistä järjestelmää, jossa kansalainen maksaa itsensä tai läheisensä hoidosta 80 % omasta kukkarostaan ja jossa valtion osuudeksi jää vain 10 %, kun toinen 10 % kustannetaan työtä tekevien palkoista, ei todellakaan kannata ajaa alas.

Suomen sairaanhoitovakuutusjärjestelmä on ollut edellä aikaansa toimien tähänkin asti kuin valtakunnallinen palveluseteli. Sairausvakuutuskorvauksiin vuosittain menevä rahasumma on Kelan budjetissa pieni – vuonna 2015 reilusti alle 100 miljoonaa. Vastaavasti vuosittainen käyttäjämäärä – lähes 2 miljoonaa korvauksen saajaa – kertoo, että kyseessä on todellinen koko kansan vakuutus.

Rahalla tuotetaan paljon terveyshyötyä suurelle määrälle kansalaisia, jotka ovat yksityispalveluita käyttäessään poissa terveyskeskusten ovilta. Korvaus on näivettynyt jo hyvinkin pieneksi, mutta se kannustaa edelleen ihmisiä satsaamaan omaan terveyteensä. Korvausten siirrolla yhteiseen sote-pottiin ei saataisi ihmeitä aikaan.

Lakkauttamista perustellaan sillä, että rahat menevät suurten, monikansallisten yritysten taskuun. Unohdetaan, että Suomessa myös 16 000 pientä, suomalaisomisteista terveydenhuollon pk-yritystä, jotka työllistävät kymmeniä tuhansia terveydenhuollon ammattilaisia ja maksavat kaikki verotulonsa Suomeen. Korvausten siirtäminen sote-kassaan johtaa ei-toivottuun tilanteeseen, jossa kilpailutuksissa vain suuret yritykset pärjäävät ja ennen pitkää nielaisevat pienet, yrittäjävetoiset perheyritykset. Kansalaisille maksettava sairausvakuutuskorvaus on tärkeä nimenomaan näille pienille lähipalveluja tuottaville yrityksille.

Kelan ehdottamassa mallissa korvausta kehitettäisiin vielä enemmän palvelusetelin suuntaan korottamalla sitä sote-lisällä. Yksityisten sallittaisiin edelleen täydentää julkisia palveluja. Kansalainen voisi hankkia palvelun tällä setelillä joko yksityiseltä tai julkiselta palveluntuottajalta. Asiakas saisi valita ja palvelun laadusta huolehdittaisiin hyväksymällä julkiseen palveluntuottajarekisteriin vain kelpoisuusehdot täyttävät palveluntuottajat.            

                                                                                                                                   Tuula Mustonen                                                                
                                                                                                                                   kansanedustajaehdokas

 


Comments